Turkin nykyisen pakolaistilanteen laajuus

Teoksessaan Le Dérèglement du mondeAmin Maalouf käsittelee monia asioita, jotka ovat yhä ajankohtaisia. Monet lienevät samaa mieltä maailman kaoottisuudesta, viitaten nykyisiin lukuisiin konflikteihin, sotiin, epävakauteen, propagandaan ja sivilisaatioiden välisiin yhteenottoihin. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on päivittää edellistä, Liettuan geopoliittiseninstituutin ja Society Shelter ’Safe Housen’julkaisemaa artikkelia Uuden tyypin turvapaikanhakijat.

Yksi epävakauksien sivuvaikutus on aina ollut ihmisten laajamittainen muuttoliike. Tänä päivänä turkkilaisten turvapaikanhakijoiden määrä on dramaattisesti nousussa. Monien länsimaiden, erityisesti USA:n, Kanadan ja Ruotsin, kohtaama turkkilaisten turvapaikkahakemusten määrän kasvu on tästä konkreettinen esimerkki.

Esimerkiksi Saksa on vastaanottanut suurimman osan turkkilaisten turvapaikkahakemuksista viimeisten kahden vuoden aikana, noin 10 000 hakemusta Frankfurter Allgemeine Zeitung (FAZ) -lehden mukaan.

National Public Radionmukaan Kreikka on ollut keskeinen läpikulkuväylä turkkilaisille turvapaikanhakijoille, mutta ainakin 1000 turkkilaista on myös hakenut turvapaikkaa Kreikasta. Osa päätyy turvallisempaan maahan anomaan turvapaikkaa, mutta osa epäonnistuu Egeanmerta ylittäessään tai tulee vangituksi jo Turkissa ennen suunniteltua pakoaan.

Turkki on vanginnut 262 journalistia, mikä tekee maasta maailman suurimman toimittajien vangitsijan.

Myös Belgia on turkkilaisten turvapaikanhakijoiden suosiossa. 15 kuukauden aikana alkaen heinäkuusta 2016 yli 1000 turvapaikka-anomusta oli jätetty Belgian viranomaisille. ”He ovat suurimmaksi osaksi korkeasti koulutettuja ihmisiä”, sanoo paikallinen lehti.

Euroopan muuttoliikeviraston (EMN) raportin mukaan Norjassa turvapaikanhakijoiden määrä on noussut selvästi aiemmasta 1-4 hakijasta 4-28 hakijaan kuukaudessa. Jos otetaan huomioon myös vallankumousyrityksen jälkeen jätettyjen hakemusten määrä, turkkilaisten hakijoiden kokonaismäärä vuonna 2016 oli sama kuin vuonna 2015 (89 hakijaa kumpanakin vuonna). Nämä luvut ovat korkeampia kuin vuonna 2014 (52 hakijaa), mutta alhaisempia kuin vuonna 2015 (96 hakijaa).

Suomi on vastaanottanut n. 200 turvapaikka-anomusta, joista suurin osa on jätetty epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen. 70 %:lle hakijoista on myönnetty pakolaisstatus muiden odottaessa vielä päätöstä. Liettuassa hakemuksia oli 17; 13:lle on myönnetty pakolaisstatus kolmen kuukauden sisällä ja neljä muuta odottaa vielä päätöstä, kertoo maahanmuuttajienintegraation parissa työskentelevän liettualaisen kansalaisjärjestön edustaja. 14 turkkilaista on hakenut Latviasta turvapaikkaa vallankumousyrityksen jälkeisiin puhdistuksiin vedoten ja kaikille 14 myönnettiin pakolaisstatus, raportoiLatvian maahanmuuttovirasto (OCMA).

Lopuksi, on selvää että osa turvapaikanhakijoista turvautuu valtiolliseen apuun ja että he ovat huolissaan Turkkiin jääneistä perheenjäsenistään. Suurin osa niistä, jotka ovat paenneet Eurooppaan viimeisten kahden vuoden aikana, elää säästöjensä varassa, osa on tavallisissa töissä, osa ei voi työskennellä ennen turvapaikkapäätöstä tai oleskelulupaa. Muutamilla on tarpeeksi rahaa ostaa kiinteistöjä tai sijoittaa muihin liiketoimiin ja jotkut johtavat jo kansalaisjärjestöjä. Suurin osa edistyy vastaanottajamaansa kielen opiskelussa ja on omistautuneita kotoutumiselle. On myös selvää, että turvapaikanhakijoiden määrä tulee kasvamaan, kyse on joko vain ajasta tai huomattavasta odottamattomasta muutoksesta Turkin sisällä.