Tadzikistanista Jyväskylän Kortepohjaan väitöstutkijaksi päätynyt Ilkhom Khalimzoda finaaliin Vuoden vapaaehtoinen – kampanjassa: “Haluan nostaa esiin kaikkia ihmisiä yhdistäviä asioita.”
Pertti Perämäki, Keskisuomalainen
15.11.2021
Jyväskylässä työskentelevä tutkija Ilkhom Khalimzoda on äänestetty kärkikymmenikköön Vuoden vapaaehtoinen -kampanjassa. 31-vuotias mies on lähtöisin Keski-Aasialaisesta Tadzikistanista. Suomeen, Jyväskylään ja Kortepohjaan hän tuli vuonna 2017. Ennen Suomeen tuloaan hän vietti 10 vuotta Latviassa. Suomessa hän aktivoitui heti toimijaksi, ja siihen edellisessä kohdemaassa Latviassa kertyi hyvää oppia.
– Huomasin, että paineen alla opin kielen nopeasti. Ensimmäiset viisi vuotta Latviassa lähinnä vain kuuntelin, ja viimeisen viiden vuoden aikana sain kielen hyvin hallintaan. Se avasi aivan erilaiset mahdollisuudet kohdata paikalliset ihmiset ja arkielämä, kertoo Khalimzoda.
KHALIMZODAN KOKEMUKSEN mukaan maata vaihtava aloittaa aivan nollasta. Tulijalla ei ole valtaväestön kieltä, ystäviä, eikä tulijan osaamisellaan ole tunnustusta. Khalimzoda vapaaehtoistoiminnalla edistää yhdenvertaisuutta ja kulttuurien välistä vuorovaikutusta.
– Haluan vähentää ennakkoluuloja sekä stereotypioita, ja nostaa esiin kaikkia ihmisiä yhdistäviä asioita. Avain on siinä, että ihmiset keskustelevat.
Suomessa hän kiinnittyi avoimen teatterin kautta vapaaehtoistoimintaan. Teatteritoiminta avasi suomalaista kulttuuria, jonka virallisesta puolesta hän sai karun kokemuksen. Khalimzoda asteli Jyväskylän YK-yhdistyksen kokoukseen uutena hallituksen jäsenenä kesken kokouksen.
– Kokous keskeytyi hetkeksi, kun tulin sisään. Paikalla oli viitisentoista ihmistä. Ajattelin, että esittäydymme toisillemme, mutta väki jatkoikin kokousasioiden parissa. Kokouksen jälkeen he kiiruhtivat matkoihinsa. Suomalaisuus oli hämmentävää.
“Kielen hallinta avasi aivan erilaiset mahdollisuudet kohdata paikalliset ihmiset ja arkielämä”, kertoo Khalimzoda. TIINA MUTILA
Karu avaus ei miestä pysäyttänyt. Hän perusti Live-kirjasto -tapahtuman. Niissä maahanmuuttajille avataan turvallinen tila elämäntarinoiden kertomiseen. Keskusteluja käydään kahden kesken, ja keskustelijat vastaavat toistensa kysymyksiin.
Tätä seurasi Suomen Kulttuurienvälisen Yhteisön perustaminen. Yhteisö mahdollistaa arjessa eri kulttuurista tulevien ihmisten keskustelut. Esimerkiksi sen Omenaprojektissa kantaväki saattoi tarjota puutarhoihin putoilevia ylijäämäomenia tarvitseville, ja näin tapasivat niitä noutavat ihmiset.
Koronan puhjettua Khalimzoda organisoi 30 vapaaehtoista kuntiin infopuhelimiin. He edustivat 12 kieltä ja toimivat 8 kaupungissa.
VÄITÖSKIRJATUTKIJANA HÄN selvittää venäläisten maahanmuuttajien kulttuurista osallisuutta Suomessa ja Latviassa. Aikaisempi suomalaistutkimus jo osoitti, että Suomessa on yli 70 000 hengen venäläinen näkymätön vähemmistö. Heidän osallisuuttaan heikentävät vaatimaton venäjänkielinen mediatarjonta Suomessa, kielteissävyinen keskustelu kaksoiskansalaisuudesta sekä Venäjän levittämä lännen vastainen propaganda. Khalimzoda selvittää, kuinka maahanmuuttajat ylläpitävät siteitä alkuperäiseen kotimaahansa ja miten he kehittävät siteitä uuteen kohdekulttuuriinsa.
– Analysoin myös maahanmuuttajien venäjänkielistä mediamaisemaa Suomessa ja Latviassa. Tutkimus edistää ymmärrystä laiminlyödystä väestörakenteesta ja keskeisestä yhteiskuntaan vaikuttavasta ilmiöstä.
Leave a Reply